Kullervo Essay, Research Paper

“Otat keskiy?ll? poimitun mustan hevosen h?nt?jouhen, mustan kukon sulan ja hautausmaan multaa. Sitten kierr?t kirkon kolmesti ja lausut kulkiessasi is?-meit?n takaperin. Kukaan el?v? ihminen ei saa n?hd? sinua…” T?ll?inen mielikuva meill? on noituudesta Suomessa, sellaisena kuin talteenotettu kansanperinne sen esitt??. Taikureiden ja puoskareiden v??rinymm?rt?m?? tai tarkoituksellisesti nurink??nnetty? kirkon oppia ja rituaalinkatkelmia. Tunnetuin “laina” on Hokkus-pokkus, mik? on latinaa taitamattoman kansanmiehen korvalla kuultuna katolisen papin ehtoollisen asetussanojen alku. Eurooppalainen noituus on kuitenkin jotain muuta. Mit??

Keskiajan munkit projisoivat kuvitelmiinsa noidista omat frustraationsa, kuten yll?olevasta Hans Baldung Grienin kuparikaiverruksesta vuodelta 1515 selvinnee. Kristillinen noita-k?sitys kuvaa siis paremmin ko. uskonnon el?m?nkielteisyytt? ja ihmisvihaa, kuin heid?n kiukkunsa kohdetta. Yhteiskunnassa valtaa k?ytt?vien pelko kaikkia kontrolloimattomia asioita, kuten naisen seksuaalisuutta, kohtaan lienee my?s mukana kuviossa. T?st? ilmi?st?h?n ei olla viel?k??n p??sty eroon, kuten er?iden maiden oikeusk?yt?nn?st? voi havaita. Kysymys “noituudesta” ja suhtautumisesta siihen on siis mit? suurimmassa m??rin tarkasteltavan yhteiskunnan ja siin? vallitsevan uskonnon olemusta valottava kysymys.

Kun Euroopan noidat oli tuhottu ja vanha tiet?mys h?vitetty, kesti runsaat sata vuotta ja romantikot l?ysiv?t aiheen. Kristillinen kirkko oli valistusajalla ep?suosiossa, eik? sen raakuus ja suvaitsemattomuus niin historiassa kuin silloisena aikanakaan ollut mik??n salaisuus. Newtonin mekaniikka edusti j?rjen ja logiikan voittokulkua taikauskosta ja pimeydest?, ja kaikki n?ytti olevan rationalistisesti k?sitett?viss? ja vallattavissa.

Teollistuvan ja teknisi? keksint?j? tekev?n l?nsimaailman sivistyneist? arvaili edistys-uskon olevan sittenkin riitt?m?t?n henkinen perusta. Huomion ja fantasioiden kohteeksi tulivat mm. “jalot villit” ja noidat, -mystisyyden ja alkuvoimaisuuden edustajina. Romantikko John William Waterhousen maalauksessa vihre?pukuinen noita, joka on edellisest? kuvaustraditiosta nuorentunut ja kaunistunut, toimittaa rationaalisen maailman rinnakkaistodellisuuteen kuuluvia asioitaan. Rautatieosakkeilla p?rsseiss? keinottelevat ja parhaat koulut k?yneet sivistyneet eurooppalaiset ripustivat n?it? tauluja salonkiensa seinille, ja katselivat niit? kynttil?n valossa. Palanen sit? mit? itse ei ole.

Eurooppalaisen noita-kysymyksen historian keskeisin kehityslinja on kristillisyyden s?vytt?m?n el?m?nkielteisen kulttuurin taistelu “vanhan uskonnon” muistoa vastaan, -ja my?s ep?inhimillist? el?m?ntapaa vastaan kapinoivaa ihmisluontoa vastaan. Vanhan uskonnon j??nteist? muodostettiin “paha”, saatanallistettu n?kemys ihmismielen tiedostamattomasta, jonka kurissapit?mist? ja itsest??n poiskitkemist? vaadittiin jokaiselta yksil?lt? yhteiskuntakelpoisuuden panttina. “Jos et pysty sis?ist?m??n normeja, Sinun on v?hint??n ulvottava susien mukana, vaikka ne repisiv?t kappaleiksi l?himm?ist?si.” T?t? vaati itsest??n vieraantuneiden puoli-yksil?iden muodostama yhteisyydet?n yhteiskunta.

Se mik? t?n??n tunnetaan modernina noituutena, on vain osittain suoraa jatkoa aikojen alusta olleelle “naiselliselle viisaudelle”, joka oli kerran Euroopan vallitseva uskonto, ja jonka pohjalle rakentuivat my?hemm?t urbaanit ja synteettiset “korkeauskonnotkin”, vaikka t?m?n my?nt?minen onkin yh? liian tuskallista po. uskontojen harjoittajille. Esimerkkin? “Vanhan Uskonnon” jatkumisesta eurooppalaisessa folkloressa esittelemme baskilaisen noidan laulun Pyreneilt?, l?helt? Zugarramurdi:a. Se on aivan muuta kuin k??nteiskristillist? taikatemppujen harrastusta. N?iss? s?keiss? puhuu Euroopan vanhin uskonto.

Baskilaisen noidan laulu

Har har hou hou!

Eman hetan! Eman hetan!

Har har hou hou!

Janicot! Janicot! Janicot! Janicot!

Har har hou hou!

Jauna Gorril, Jauna Gorril,

Akhera Goiti, Akhera Beiti.

K??rme k??rme hou hou!

Katso vanhaa! Katso vanhaa!

K??rme k??rme hou hou!

Siunattu! Siunattu! Siunattu! Siunattu!

Punainen Herra, Punainen Herra,

P?ssi korkeuksissa, P?ssi on tullut.

T?m? tuntemattoman tekij?n maalaus esitt?? baskilaista noitaa voitelemassa itse??n taikavoiteella.

Liity postituslistaamme!

Kirjoita s?hk?postiosoitteesi t?h?n, ja klikkaa “Join List”-painiketta:

Powered by ListBot

EDELLISELLE

SIVULLE TAKAISIN

ETUSIVULLE SEURAAVALLE

SIVULLE

27.04.1999

Bibliography

Finnish facts about witches